Mitä Wiilo tuo Viitasaarelle?

Viitasaaren kaupunki on täynnä potentiaalia ja logistiikkakeskusalue Wiilo tulee toimimaan merkittävänä vauhdittajana paikallisen talouden kehittämisessä ja kaupungin elinvoiman lisäämisessä. Tarkastellaan lähemmin sitä, miten tuleva logistiikkakeskusalue Wiilo voi muuttaa Viitasaaren kaupungin maisemaa ja tulevaisuutta.

Yksi merkittävimmistä vaikutuksista, joita Wiilo voi tuoda mukanaan, on uusien työpaikkojen luominen. Pienet kaupungit ovat usein riippuvaisia tietystä teollisuudenalasta tai palvelualasta, mikä tekee niistä haavoittuvaisia talouden muutoksille. Wiilo voi monipuolistaa paikallista taloutta tarjoamalla tilaa erilaisille yrityksille ja teollisuudenaloille. Tämä ei ainoastaan vähennä riippuvuutta yhdestä alasta, vaan myös luo uusia mahdollisuuksia asukkaille löytää työpaikkoja omalta kotiseudultaan.

Wiilo voi olla alueella tulevaisuuden keskus uusille innovaatiolle ja teknologialle, erityisesti uusiutuviin energioihin liittyen. Yritykset sijoittavat usein tutkimukseen ja kehitykseen, mikä voi johtaa uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen. Tämä puolestaan houkuttelee osaavia työntekijöitä alueelle ja tarjoaa paikallisille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja kouluttautua uusille aloille. Esimerkiksi teknologiayritysten sijoittuminen Wiilon alueelle voi luoda synergiaetuja, jotka hyödyttävät koko aluetta.

Wiilo tuo mukanaan merkittäviä investointeja infrastruktuuriin, kuten teihin, vesihuoltoon ja energiantuotantoon sekä sähköverkkoihin. Nämä investoinnit eivät ainoastaan palvele teollisuuspuiston tarpeita, vaan voivat myös hyödyttää koko kaupunkia parantamalla liikennejärjestelyjä ja lisäämällä ympäristön viihtyisyyttä. Esimerkiksi laadukkaiden teollisuusalueiden lisääminen ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen käyttöönotto voivat tehdä kaupungista houkuttelevamman asuinpaikan sekä nykyisille että tuleville asukkaille.

Wiilo voi toimia myös yhteisön rakentajana, kun eri toimijat, kuten kaupunki, yritykset ja oppilaitokset työskentelevät yhdessä alueen kehittämiseksi. Tämä voi luoda vahvoja kumppanuuksia ja lisätä yhteisöllisyyttä, kun kaikki osapuolet pyrkivät samaan päämäärään: Viitasaaren kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Viitasaaren kaupungin tuleva logistiikkakeskus Wiilo voi olla merkittävä käännekohta paikallisen talouden kehittämisessä ja kaupungin elinvoiman lisäämisessä. Työpaikkojen luominen, innovaatiot, ympäristön kehittäminen ja yhteisöllisyys ovat vain muutamia niistä eduista, joita Wiilo voi tuoda mukanaan. On siis tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ja työskentelevät yhdessä sen saavuttamiseksi. Näin Viitasaaren kaupunki voi kasvaa ja kukoistaa uusien mahdollisuuksien myötä.

Wiilo mukana Viitasaaren Kasvupolulla

Viitasaaren Kasvupolku® on maksuton sparrausohjelma alueen mahdollisuuksista kiinnostuneille yrityksille, joilla on aitoa kasvu- ja kehitysintoa.

Sparraus tuo ulkopuolista näkökulmaa siihen, miten bisneksen voi viedä seuraavalle tasolle. Viitasaaren Kasvupolku tarjoaa eväitä erityisesti yrityksille, joilla on tarvetta tuotannon, varastotilan tai logistiikan tehostamiseen. Suomen keskeisimmälle paikalle sijoittuva logistiikkakeskus Wiilo on mukana tarjoamassa mahdollisuuksia kasvuyrittäjille. 

Lue lisää

Kuntaliitto: Viitasaarelle kohoaa uuden aikakauden resurssiviisas logistiikkakeskus

“Wiilo-keskus tulee palvelemaan laajasti etenkin pohjoisen Keski-Suomen yrityskenttää, mutta lisäksi se on myös kansallisesti erittäin merkittävä hanke”, sanoo Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Sampo Siik.

Ajatus logistiikkakeskuksen rakentamisesta on elänyt pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevalla Viitasaarella jo vuosien ajan. Suurin syy pohdintaan on ollut kaupungin liikenteellisesti keskeinen sijainti Valtatie 4:n ja Sinisenä tienä tunnetun kantatie 77:n risteyksessä. Paikallisista liikennevirroista tehdyt seurannat ovat osoittaneet selvästi, että logistisille palveluille olisi olemassa runsaasti potentiaalista kysyntää. 

Logistiikkakeskuksen suunnittelu käynnistyi toden teolla pari vuotta sitten, kun Sampo Siik aloitti työnsä Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n johdossa. “Asian edistämisestä esitettiin minulle silloin toiveita, joten päätin laittaa asian saman tien vireille”, muistelee Siik. Alustavan hankesuunnittelun jälkeen työ eteni hankkeesta kiinnostuneiden toimijoiden kartoittamiseen ja aiesopimusten laatimiseen. 

JFT-rahoitus merkittävässä roolissa

Sen jälkeen asiat ovat edenneet varsin nopealla tahdilla. Wiiloksi nimetyn logistiikkakeskuksenlinkki toiseen palveluun rakennustöiden suunnittelu käynnistyi jo kuluvan vuoden syksyllä. Lentävän lähdön hankkeen käynnistämiselle mahdollisti Keski-Suomen liiton elokuussa myöntämä yli kolmen miljoonan euron JTF-rahoitus. Kaupungin osuus hankerahoituksesta on 1,34 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 loppuun saakka kestävässä investointihankkeessa toteutetaan Wiilon maanrakennus- ja pintatyöt sekä yhdyskuntatekniikka. Infrarakentamiseen keskittyvän hankkeen rinnalla on kuitenkin tarkoitus käynnistää myös keskuksen ensimmäisen vaiheen tilarakentaminen jo vuoden 2024 loppupuolella.

EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (Just Transition Fund) kanavoi rahoitusta alueille, jotka kärsivät eniten meneillään olevasta energiasiirtymästä. Koska huomattava osa Keski-Suomen turvetuotannosta on painottunut alueen pohjoisosiin, on maakunnan JTF-rahoituksesta merkittävä osa kohdistettu Saarijärven-Viitasaaren seudulle. Myös alueen harva asutus on toiminut osaltaan perusteena rahoituksen suuntaamiselle. Wiilo-hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty seudun tuotannollisten pk- ja mikroyritysten kasvun ja toimintaedellytysen edistäminen, joka tukee osaltaan myös aluetalouden monipuolistumista. Keski-Suomessa toteutettavista JTF-hankkeista Wiilo on rahoitusvolyymiltaan kaikkein suurin.

Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen antaa tunnustusta Keski-Suomen liitolle JTF-rahoituksen järjestymisestä logistiikkakeskuksen perustamiseen. “Maakuntien liitoilla on ollut vähän erilaisia kriteeristöjä sen suhteen, millaisia hankkeita JTF:llä voi toteuttaa. Nostan hattua Keski-Suomen liitolle siitä, että rahoitusehdot taipuivat maakunnassamme tämäntyyppisen hankkeen toteutukseen”, kehuu Vuopionperä-Kovanen. Hän on hyvin tyytyväinen myös siihen, että Wiilo-hanke on edennyt kaupungin päätöksenteossa vahvassa myötätuulessa. “Hanketta on kannatettu päättäjien keskuudessa jopa poikkeuksellisen yksimielisesti”, hän sanoo.

Vuopionperä-Kovanen näkee, että edullisen sijainnin ohella Viitasaarelta löytyy toinenkin hyvä peruste modernin logistiikkakeskuksen rakentamiselle. Se on pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, joka tarjoaa logistiikka-alan tutkintokoulutusta juuri Viitasaarella. “Näen tässä erittäin tärkeänä mahdollisuutena sen, että voimme kytkeä tähän mukaan myös alan koulutuksen ja sen kehittämisen”, sanoo Vuopionperä-Kovanen. 

Wiilon tavoitteena palvella seudun yrityksiä monipuolisesti

Wiilosta halutaan kehittää seudun yrityksiä monipuolisesti palveleva keskus. Valmistuessaan se tarjoaa etenkin kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille laajan kattauksen erilaisia tiloja ja palveluja. Lisäksi keskukseen rakennetaan myös tuotantotiloja paikallisten yritysten käyttöön. Keskuksen markkinoinnissa yhtenä kantavana ajatuksena on tarjota seudun yrityksille mahdollisuus omien varasto- ja logistiikkapalvelujen ulkoistamiseen. Tämä edistäisi merkittävästi teollisen toiminnan resurssitehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä sekä tukisi osaltaan myös yritysten oman ydinliiketoiminnan kehittämistä. “Ideana on, ettei kaikkien seudun yritysten tarvitsisi välttämättä rakentaa itse omia tilojaan. Monien yritysten kohdalla tämä lisäisi mahdollisuuksia panostaa enemmän oman tuotannollisen toiminnan vahvistamiseen”, sanoo Siik.

Wiilon toteutuksessa varaudutaan myös erilaisten tilojen kysynnässä ajan myötä tapahtuviin muutoksiin. Sen vuoksi keskuksen tilasuunnittelussa panostetaan muutosjoustavuuteen. Viitasaaren kaupungin teknisen toimialajohtajan Juho Tenhusen mukaan se voidaan toteuttaa hyödyntämällä modulaarista rakentamistapaa, jonka ansiosta keskuksen tuotanto- ja liiketilat ovat helposti muokattavissa vastaamaan vaihtuvia tarpeita. “Ainoastaan keskuksen tietyt tekniset ratkaisut rakennetaan keskitetysti pysyviin paikkoihin”, Tenhunen toteaa. Muutosjoustavuuden toteuttaminen asettaa keskuksen suunnittelulle omia haasteitaan. Rakennusten alustavissa luonnoksissa on suunniteltu tiloja pakettiautokoosta aina pisimpään rekkaan asti. “Käytännön tasolla se tarkoittaa todella monen erilaisen muuttujan huomioimista”, sanoo Tenhunen.

Vihreä siirtymä mukaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa

Tenhusen mukaan vihreän siirtymän tematiikka on otettu monin eri tavoin huomioon jo Wiilon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Esimerkiksi rakennusvaiheen hiilijalanjälkeä on kevennetty käyttämällä pohjatöissä eristekerroksena rakeistettua tuhkaa, jota Viitasaarella toimiva Yara Suomi Oy:n tehdas tuottaa lämpölaitosten sivuvirroista.Toinen merkittävä asia hankkeen hiilitaseen kannalta on rakennettavan alueen viereen luvitettu maanläjityspaikka, jonka ansiosta maanrakennusvaiheen ajosuoritteet saadaan minimoitua.

Valmistuvan logistiikkakeskuksen energiaratkaisut pohjautuvat luonnollisesti uusiutuviin tuotantomuotoihin. Wiilon yhtenä tärkeänä lämmönlähteenä toimii paikallisen ER-saha Oy:n sivuvirroista tuotettu kaukolämpö. Alueen yhteyteen rakennetaan myös aurinkoenergiapuisto lähiverkkoineen. Keskukseen on tulossa tarjolle myös monipuolinen valikoima raskaalle liikenteelle suunnattuja tankkaus- ja latauspalveluja. “Alustavasti on jo sovittu raskaiden ajoneuvojen sähkölatauspisteestä sekä kaasun ja vedyn tankkausasemista”, sanoo Siik. Keskuksen logistisissa toiminnoissa hyödynnetään uusimpia digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, jotka osaltaan edistävät kuljetusalan vihreää siirtymää.

Siikin mukaan Wiilo-hanke on herättänyt varsin paljon mielenkiintoa yrityskentällä sekä paikallisesti että myös laajemmin. Kuljetusalan toimijoiden ohella myös monet seutukunnan teollisuus- ja palvelusektorin yritykset ovat olleet kiinnostuneita uuden logistiikkakeskuksen tarjoamista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Aiesopimukset keskukseen sijoittumisesta on allekirjoitettu jo esimerkiksi logistiikkayhtiö Schenkerin sekä kiinteistö- ja rakennusalan konserni WasaGroup Oy:n kanssa. Paikallisista teollisista toimijoista aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet jo Kaskipuu Oy ja Pisla Oy. Yhteensä keskukseen kiinnostuksensa osoittaneita yrityksiä on Siikin mukaan yhteensä jo viitisenkymmentä.

Valmistuessaan Wiilo vahvistaa kokonaisvaltaisesti koko seutukunnan elinvoimaisuutta

Tulevaisuuden visiona on, että logistiikkakeskus houkuttelisi ympärilleen monipuolisesti erilaisia yrityksiä. Tämän toteutumiselle on olemassa hyvät edellytykset, sillä Wiilo sijoittuu jo aiemmin teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle. “Erittäin hyvä asia on myös se, että varsinaisen hankealueen ulkopuolelle jäi runsaasti teollisuustontteja hyödynnettäväksi alueen jatkokehittämisessä”, sanoo Siik.   

Wiiloon sijoitetaan erilaisia ammattiautoilijoiden tarvitsemia palveluja ja sekä tauko- ja sosiaalitiloja. Siik kertoo yllättyneensä siitä, miten paljon kuljetusalan yrityksiltä ja alan ammattilaisilta on tullut toiveita aiheeseen liittyen. “Tällä hetkellä tilanne on edelleen se, että kuljettajat yöpyvät enimmäkseen P-paikoilla ilman asianmukaisia palveluja, hän kertoo.Siikin mukaan Wiilosta muodostuu täysin uudenlainen kuljetusalan palvelukeskittymä, jolla on iso merkitys myös kansallisesti. “Nelostiellä on niin iso merkitys Suomen tuonnille ja viennille, että etenkin tämänkaltaisessa liikenteen solmukohdassa ammattikuskien palveluiden on tärkeää olla kunnossa”, hän toteaa.

Vuopionperä-Kovanen näkee, että Wiilo vahvistaa valmistuessaan kokonaisvaltaisesti Viitasaaren ja koko seutukunnan elinvoimaisuutta. Hän odottaa hankkeen positiivisten heijastevaikutusten ulottuvan monille eri toimialoille, vaikka suorimmat hyödyt toki tulevatkin kohdistuvamaan logistiikka- ja teollisuusalojen yrityksiin. “On ihan selvää, että liikennevirtojen pysäyttäminen tukee myös meidän kivijalkayrityksiämme, sieltä tulee varmasti paljon positiivisia välillisiä vaikutuksia”, Vuopionperä-Kovanen toteaa.

Wiilo-hankkeen toteutus on Vuopionperä-Kovasen mukaan hyvin linjassa myös kaupungissa hiljattain tehtyihin strategisiin valintoihin, joissa kestävän elinvoiman kehittäminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2022 Viitasaari liittyi mukaan hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon. Parhaillaan kaupunki toimii isäntäkuntana Ympäristöministeriön rahoittamassa yhteishankkeessa, jossa Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan kahdeksalle kunnalle laaditaan ilmasto-ohjelmat.

Viitasaarella on havaittu, että positiivisen esimerkin voima vihreän siirtymän edistämisessä on todella suuri. “Kun isot toimijat lähtevät tekemään asioita uudella tavalla, niin se saa usein vauhtia myös pienempiin toimijoihin”, toteaa Siik. Myös kaupunginjohtaja on aistinut, että Wiilo-hanke on nostanut optimismia paikallisten yrittäjien keskuudessa. “Innostunutta keskustelua on ollut selvästi havaittavissa, ja se selvästi levinnyt monenkokoisiin yrityksiin ja useille eri toimialoille, sanoo Vuopionperä-Kovanen.

Kaupunginjohtaja toivoo, että Wiilosta muodostuu aikanaan rohkaiseva esimerkki myös muille kunnille. “Ei kuntien elinvoimainvestointien tarvitse olla aina niitä perinteisiä ratkaisuja, joissa rakennetaan joku yksittäinen toimitila. On tärkeää pohtia rohkeasti myös mahdollisuuksia toteuttaa tämänkaltaisia laajempia kokonaisuuksia”, painottaa Vuopionperä-Kovanen.

Vihreä siirtymä ja kunnat

Vihreän siirtymän edistäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Kuntaliiton artikkelisarjassa tuodaan esille käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnat edistävät omilla investoinneillaan ja kehittämishankkeillaan vihreää siirtymää ja millaisia rahoitusvälineitä on hyödynnetty. Sarjassa tutustutaan Pudasjärven kaupungin kehittämään prosessiin tuulivoimahankkeiden hallitun suunnittelun tueksi. Kyseessä on ollut hyvin tarvelähtöinen prosessi, jonka kautta halutaan varmistaa kaavoitettujen hankkeiden kaikin puolin kestävä pohja.  

Viitasaarelle rakentuu oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen voimin uuden aikakauden resurssiviisas logistiikkakeskus Wiilo. Kaupungille tärkeän elinvoimainvestoinnin tavoitteena on edistää teollisen toiminnan resurssitehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä. Logistiikkakeskuksen toimintaa voidaan tulevaisuudessa kytkeä myös alan koulutukseen ja sen kehittämiseen. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF-rahasto) tähtää ilmastosiirtymän haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Suomessa JTF-rahaston tavoitteita rahoitetaan 14 alueellisen suunnitelman kautta.  

Tämänvuotisen sarjan kolmas artikkeli käsittelee vihreän siirtymän myötä nousevia uusia työelämän osaamistarpeita sekä niiden tunnistamista sekä kuntaorganisaation sisällä että yleisemmin osana elinvoimatyötä. Näkökulma muuttuu kuntien kannalta entistä tärkeämmäksi tulevina vuosina julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun myötä. 

Kuntaliiton aiemmin julkaistussa kahdessa artikkelisarjassa on esitelty Lappeenrannan, Porvoon ja Utajärven ratkaisuja ja toimia vihreän siirtymän edistämisessä sekä avattu suomalaisten alueiden näkymiä vihreään siirtymään liittyen neljässä maakunnassa; Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.  

Kirjoittaja: Mika Määttä. Määttä on ilmastonmuutokseen sekä kuntien ja alueiden kestävän kehityksen tematiikkaan perehtynyt asiantuntija. 

Alkuperäinen artikkeli Kuntaliiton sivuilla (klikkaa tästä)

Kuokka isketään maahan keväällä 2024

Logistiikkakeskus Wiilo tuo mahdollisuuksia pohjoiseen Keski-Suomeen

Pohjoinen Keski-Suomi on maantieteellinen alue Keski-Suomen maakunnassa, joka käsittää useita kuntia ja kaupunkeja. Alueella on monipuolista luontoa, järvimaisemaa ja metsiä. Se tarjoaa mahdollisuuksia matkailuun, luonnossa liikkumiseen ja maaseudun elinkeinoihin, kuten metsätalouteen ja maatalouteen. Pohjoinen Keski-Suomi on myös osa Suomen historiallisesti ja kulttuurisesti rikasta sisämaata.

Mutta se on jatkossa paljon muutakin…

Wiitaseudun logistiikkakeskus Wiilo on toiminnallinen alue VT4/KT77:n solmukohdassa Viitasaaren keskustasta pohjoiseen. Se on kuljetusyritysten, logistiikkapalveluntarjoajien ja logistiikkaintensiivisten kaupallisten sekä myös tuotannollisten yritysten muodostama alue.

Wiilon synnytysprosessi on ollut hyvän yhteistyön tulos alueen yritysten, Viitasaaren kaupungin, Wiitaseudun Yrityspalveluiden ja kehittämisyhtiö Witaksen kesken. Aiesopimuksia tai vastaavia on allekirjoitettu jo noin 50 yrityksen kanssa. Wiilo-logistiikkakeskus on siis saanut innokkaan vastaanoton ja avaa lupaavia mahdollisuuksia alueen kehitykselle.

Uuden logistiikkakeskuksen rakentamisen aloitus on merkittävä virstanpylväs alueen elinvoimaisuuden kasvulle. Viitasaarelle suunniteltu logistiikkakeskus Wiilo sai juuri yli kolmen miljoonan euron EU-hankerahoituksen Keski-Suomen Liitolta, joten projekti käynnistyy nyt toden teolla.  Infran suunnittelu alkaa vielä tämän vuoden puolella ja ”kuokka isketään maahan” keväällä 2024. Wiilo-logistiikkakeskuksen ansiosta Viitasaaresta tulee entistäkin keskeisempi ja merkittävämpi kaupunki pohjoiseen Keski-Suomeen, sillä keskus palvelee alueen yritystoiminnan lisäksi paikkakunnan läpi kuljetettavaa runsasta materiaalien ja tuotteiden virtaa.

Logistiikkakeskus Wiilo synnyttää kymmeniä uusia työpaikkoja niin logistiikkakeskusalueelle kuin myös välillisesti muualle Viitasaarelle. Hanke uudistaa alueen teollisuutta kehittämällä uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia tiettyjen tuotantovaiheiden (esimerkiksi kokoaminen, pakkaus, hinnoittelu, varastointi, kuljetus) ulkoistamiselle, jonka avulla toiminta on yksittäisiä yrityksiä tehokkaampaa ja resurssiviisaampaa. Tuotantovaiheiden hankkiminen palveluina mahdollistaa sen, että niitä tuotetaan älykkäämpien teknologioiden ja digitalisaation avulla, mihin pienet yksittäiset yritykset eivät monestikaan pysty itse panostamaan. Palveluiden käytön myötä yritysten liiketoimintojen kokonaisuus on vähäpäästöisempää ja resurssiviisaampaa.

Wiilon kokonaisuuden toteutuksessa tavoitellaan vähäpäästöisiä ja uudistuvaan energiaan pohjautuvia ratkaisuja ja esimerkiksi alueen sähköenergian tuottamiseksi on suunnitteilla alueelle aurinkoenergiapuisto. Wiilon kokonaisuus edistää myös vähäpäästöistä ja uudistuvaa raskasta liikennettä: Palvelukeskuksen alueelle on suunnitteilla raskaille ajoneuvoille uusiutuvien polttoaineiden tankkauspisteitä, kuten esim. sähkö, kaasu ja vety. Yhdistämällä vähähiilisyyteen liittyvät tavoitteet ja logistiikkakeskuksen kehittämisen pyrkimykset voidaan edistää kestävää ja ympäristöystävällistä logistiikkaa, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Pitkän aikavälin vaikutuksena on aluetalouden vahvistuminen ja monipuolistuminen. Wiilon kokonaisuus edistää alueen pk-yritysten kasvua ja uusien yritysten sijoittumista alueelle. Erityisesti hyötyvät teollisuus- ja logistiikka-alan yritykset, mutta välillisesti myös palveluliiketoiminnan yritykset. Yritysten elinvoima ja kasvu luovat uusia työpaikkoja, jotka houkuttelevat alueelle uusia asukkaita ja vähentävät poismuuttoa. Tämä on positiivinen askel Viitasaaren ja koko alueen kehitykselle.

”Wiilo siellä missä sinäkin. Matkalla eteenpäin”.

Viitasaaren logistiikkakeskukseen yli kolme miljoonaa euroa hankerahaa – Wiilo-hanke käynnistyy syyskuun 2023 alussa

Viitasaarelle suunniteltu logistiikkakeskus saa yli kolmen miljoonan euron JTF-hankerahoituksen. Wiilo-logistiikkakeskuksen ansiosta Viitasaaresta tulee entistäkin keskeisempi kaupunki, sillä keskus palvelee alueen yritystoiminnan lisäksi paikkakunnan läpi kuljetettavaa runsasta materiaalien ja tuotteiden virtaa.

”Tieto rahoituksesta on huikean hieno uutinen! Viitasaari on tärkeässä risteyskohdassa etelästä pohjoiseen vievän Nelostien ja idästä länteen vievän Sinisen tien kohdatessa. Pikkasen paremmassa periferiassa uskallamme tarttua paikkakuntamme vahvuuksiin ja innovatiivisesti kehittää niistä uusia mahdollisuuksia”, kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen hehkuttaa.

Keski-Suomen liiton 24.8.2023 myöntämällä EU-rahoituksella toteutetaan logistiikkakeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe. Wiitaseudun logistiikkakeskusalue Wiilo -nimisessä investointihankkeessa tehdään alueen ydintoimintojen vaatimat maarakennus- ja pintatyöt sekä yhdyskuntatekniikka. Logistiikkakeskuksen rakentaminen tehdään resurssiviisaasti ja valmiissa kokonaisuudessa huomioidaan uusiutuva energia eri tavoin. Alueelle suunnitellaan parhaillaan aurinkovoimalaa.

Wiilo rakennetaan Mustaniemeen, aivan keskustan ja pääväylien tuntumassa olevan teollisuusalueen yhteyteen. Viitasaaren kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy (WYP) on jo käynnistänyt keskuksen ennakkomarkkinoinnin. Yhtiö tulee olemaan keskeinen toimija kaikissa Wiilon vaiheissa.

”Tämä on jättipotti Wiilon toteuttamiseksi, sillä alkuvaiheen hankerahoitus takaa rakentamisen käynnistämisen. Logistiikkakeskus on herättänyt jo paljon kiinnostusta ja hankerahoitus varmistaa sen, että suunnitelmia päästään toteuttamaan konkreettisesti”, iloitsee WYPin toimitusjohtaja Sampo Siik.

Wiilon aiesopimuksessa ovat paikallisista toimijoista mukana suuret teollisuusyritykset Kaskipuu ja Pisla. Tämän alustavan sopimuksen ovat allekirjoittaneet myös kuljetus-alan yritys Schenker, kiinteistö- ja rakennusalan konserni Wasa Group sekä aurinkoenergiapuiston suunnittelija Skarta Energy. Kirjallisesti kiinnostuksestaan ilmoittaneita yrityksiä on useita kymmeniä, joukossa on paikallisia ja valtakunnallisia yrityksiä.

Nyt rahoituksen saaneen hankkeen jälkeen alueelle on tarkoitus rakentaa varsinaiset toimitilat vaiheittain. Wiilon keskiössä ovat varastointi- ja lähettämötilat, joissa operoi yksi tai useampi yritys. Alueen yritykset voivat ulkoistaa oman varastointi- ja lähetystoimintansa logistiikkakeskukseen ja näin keskittyä omaan ydinosaamiseensa.

Varastointi- ja lähettämöpalveluiden lisäksi alueelle on suunniteltu tuotanto- ja liiketilojen rakentamista. Näitä toimintoja tukee laaja palveluverkosto. Logistiikkakeskus luo kysyntää esimerkiksi huolto-, ruokailu- ja tankkaus- sekä latauspalveluille. Kaikkiaan alue käsittää noin 10 hehtaaria.

Keski-Suomen liiton päätöksellä Viitasaaren kaupunki saa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) enintään noin 3,125 miljoonaa euroa. JTF-rahoitus kattaa 70 prosenttia hankkeeseen kuuluvien töiden kustannuksista. Kaupungin osuus hankkeen kustannuksista on 30 prosenttia eli noin 1,340 miljoonaa euroa, johon kaupunginvaltuusto on jo sitoutunut.

Myönteisellä hankerahoituspäätöksellä tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia.

”Wiilo palvelee koko Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan yritysten toimintaa. Viitasaari on sitoutunut edistämään alueellista elinvoimaa. Uskomme, että pohjoisen Keski-Suomen kuntien eri toimijoiden yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys myös tulevaisuudessa”, Helena Vuopionperä-Kovanen toteaa.

Viitasaaren ja naapurikuntien tuotannollisten yritysten rinnalla alueella toimii runsaasti kuljetusalan yrityksiä sekä logistiikka-alaan liittyvää muuta toimintaa. Logistiikkaopinnot kuuluvat ovat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Viitasaaren toimipisteen suosituimpiin vuodesta toiseen. Kaupungin keskustassa järjestetään vuosittain Mid-Finland Truckmeeting, joka on raskaaseen kalustoon keskittyvä koko perheen kesätapahtuma.

Wiilosta kiinnostuneiden yritysten edustajat voivat ottaa yhteyttä WYPin toimitusjohtaja Sampo Siikiin, 044 748 8124, sampo.siik@witas.fi.

Havainnekuvassa 1. Logistiikkakeskus, 2. Palvelut & tankkaus, 3. Yritystilat, 4. Uusi eritasoliittymä, 5. Aurinkovoimala

Wiitaseudun Yrityspalvelu on SopValm Oy:n strateginen kumppani

Wiitaseudun Yrityspalvelu on SopValm Oy:n strateginen kumppani, joka mahdollistaa tilainvestoitien kautta yrityksen laajenemista ja kasvua.

SopValm Oy:n uudet hallitilat ovat komeasti käytössä. ”Tämä on osa laajentumisstrategiaa, automaatioiden kehittämisen jatkumoa” toteaa toimitusjohtaja Jari Puukilainen projektista. Vierellä nyökkäilee Sofia Stark, joka on SopValmin ja konsernin operatiivinen johtaja. Molemmat ovat erittäin tyytyväisiä sekä ratkaisuun että lopputulokseen: ”Itse kun on toiminut rakennuttajana niin on saanut mitä haluaa”, naurahtaa Puukilainen.

Kyseinen halliprojekti on Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) rahoittama ja Sopvalm Oy Vuokraa tilat. Yrityspalvelu on tehnyt yhteistyötä SopValmin kanssa aiemminkin, ja ollut tukemassa sekä SopValmin että sen nykyisen emoyhtiön Maarlan kasvua kiinteistöhankkeiden osalta aikaisemminkin: sekä 2006 valmistunut ns. vanha puoli että 2014 valmistunut uusi puoli ovat molemmat WYP:in rakennuttamia. Maarlan laajennus 2010 tehtiin WYP avulla, sittemmin tilat on lunastettu itselle sovitusti 2015. Tänä vuonna valmistunut halli on WYP:in rahoittama ja SopValmin rakennuttama.

Siltarahoitus-ratkaisut ovat Puukilaisen mielestä erittäin toimiva ratkaisu, kun kiinteistöjä saadaan rakennettua hallitusti ja yhtiö itse pystyy sijoittamaan toimintaansa. ”WYP on meille kumppani,joka mahdollistaa tilainvestoinnin kautta meidän laajenemisen”, Puukilainen kiittelee. ”Kylmään tilan investoiminen ei rahoituksellisesti niin helppoa, kun ei ole kivijalkaa, ja siksikin on tärkeää,että tässä on kumppani mukana.”

Puukilainen kertoo, kuinka alihankintamaailmassa pääomia on sitoutunut toimintaan paljon, ja toiminnassa vaaditaan myös puskuria. ”Nyt meillä on tilan puolesta siihen edellytykset, kun voidaan myös varastoida asiakkaan tuotteita.” Halli-investoinnin myötä yrityksessä saatiin sujuvuutta myös keräily- ja lähetystoimintaan.

Puukilaisen mielestä Viitasaarella on aidosti toimiva teollisuuskulttuuri ja WYP on keskeisessä roolissa teollisuuden sijoittumispalveluiden mahdollistajana. ”Mielestäni elinkeinoelämän osalta on tärkeää, että kaupungilla on oma yrityspalvelu, joka pystyy tekemään tilainvestointiratkaisuja.Viitasaarella on kykyä, näkemystä ja ymmärrystä pitää elinkeinoelämä vireänä, ja tästä ei hyödy pelkästään yritys vaan sillä on vaikutus koko alueen kehittymiseen.”

Puukilaisen mukaan SopValmin viereen rakentuva Wiilo Logistiikkakeskus on hyvä esimerkkialueen kehittämisestä ja sen potentiaalin tunnistamisesta. ”Ollaan logistisesti solmukohdassa, meillä on puuta kiveä ja vettä, on materiaaleja, on teollisuutta, on alan koulutusta ja hankkeita.” 

Myös Sofialla on selvä mielipide Wiilosta: ”Ihan kaikki jotka (alueella) hyödyntäisivät jatkossa logistiikkakeskusta, hyötyisivät siitä. Se on valtava kasvumahdollisuus sekä paikallisille yritykselle että teollisuudelle.” Sofian mukaan yritykset investoivat tällä hetkellä niin paljon kuin pystyvät, tilanpuute on jatkuva huolenaihe, ja Wiilo mahdollistaa tätä kasvua. ”Se että saadaan logistisesti hoidettua nämä asiat, on mahtavaa.”

SopValm on tällä hetkellä kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Yrityksen kiinteä toimipiste on Viitasaarella, mutta ihmisiä on myös etätöissä ympäri Suomea. Sekä Puukilainen että Sofia ajavat taittavat päivittäin yli 100 km työmatkan päästääkseen Viitasaarelle töihin, mutta yrityksen sijoittuminen Viitasaarelle on silti heidän mukaansa erinomainen valinta. ”Pitää olla ehkä pikkusen mielenvikainen, että alueesta näkee sen koko vetovoiman, mutta onhan se kiva tulla töihin, kun Keiteleen pinta liplattaa ja aurinko paistaa puiden välistä” hän toteaa virnistäen. ”Lisäksi täällä on valtavasti niitä arjen iloja, joita tämä ympäristö tarjoaa, voi liikkua monipuolisesti, olla luonnossa tai vaikka kalastaa ja voida kaikin puolin hyvin tällaisessa ympäristössä”. Puukilaisen mukaan tätä kokonaisuutta pitäisi viestiä vahvemmin myös ulospäin. ”Meillä on paljon muutakin kuin mahtavat mahdollisuudet yritystoiminnalle ja teollisuudelle”.

Vaikka tilanne globaalisti ei olekaan tällä hetkellä ihanteellinen, Puukilainen näkee siinä myös mahdollisuuksia ja tarvetta uudelleenorganisoida toimintaa. ”Häiriöherkkyys on kasvanut maailmassa, ja vaihteluväli on muuttunut raaka-ainesaannissa, on muutoksia koroissa, sota ja niin edelleen. Kaikki kulminoituu lopulta siihen, miten tavara ja työt rullaa.”

Wiilon infrarakentamishanke

Viitasaarella odotetaan päätöstä Wiilon infrarakentamisen hankehakemukseen, joka lähti toukokuussa rahoittajalle, eli Keski-Suomen liitolle. Lopullisen päätöksen tarkka aikataulu ei ole tiedossa, mutta alustavat tiedot rahoittajalta ovat olleet lupaavia.

Viitasaaren kaupunki hakee siis Wiilon infrarakentamiseen JTF-tukea, eli EU:n perustaman Oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta. Suomessa rahastolla pyritään kompensoimaan erityisesti turpeen energiakäytön alasajon taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia monipuolistamalla elinkeinoja ja vahvistamalla aluetalouksia. Infrahankkeen avulla Viitasaaren kaupunki haluaa tukea alueen yrityksiä ja työllisyyttä – ja siten koko alueen elinvoimaa. Ydintoimintojen infrarakentamisen tavoitteena on vauhdittaa Wiilon kokonaisuuden syntymistä. Rakennusvalmiit tontit tekevät Wiiloon investoimisesta entistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Talven ja kevään aikana on ollut mukava huomata, kuinka innostuneita ja kiinnostuneita yritykset ovat olleet Wiilosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Wiilo tarjoaa muun muassa sekä logistiikkakeskuksen palveluita, raskaan liikenteen kaluston ja kuljettajien palveluita että tuotannollisia tiloja. Ilahduttava määrä eri toimijoita on osoittanut kiinnostustaan joko palveluiden tuottajaksi tai niiden käyttäjäksi. Myös Viitasaaren kuntapäättäjien vankka kannatus ja tuki Wiilon edistämiselle ovat merkittävä osoitus tahtotilasta kehittää elinkeinoelämää kestävästi ja rohkeasti.

Keski-Suomen liiton päätöstä hankkeen suhteen odotetaan innokkaasti, mutta joka tapauksessaViitasaarella jatketaan toimeliaasti työskentelyä Wiilon hyväksi.

Ethän Sinäkään jää vain odottamaan, vaan otat yhteyttä Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n Sampo Siikiin (puh. 044 7488124), joka mieluusti esittelee Wiilon tarjoamia mahdollisuuksia.

Wiilo – Wiitaseudun logistiikkakeskus

24.2.2023

Wiitaseudun logistiikkakeskus Wiilo on toiminnallinen alue VT4/KT77:n solmukohdassa Viitasaaren keskustasta hiukan pohjoiseen, joka sisältää tuotteiden kuljetusta, varastointia ja jakelua koskevia toimintoja ja palveluja sekä myös yritysten tuotannollisia- ja liiketiloja.

Wiitaseudun logistiikkakeskus Wiiloa on ollut suunnittelemassa vuoden 2022 alusta alueen kolme merkittävää tuotannollista yritystä sekä logistiikan ja rahoituksen parissa työskenteleviä yrityksiä muualta Suomesta; vakuuttavuutta ja uskottavuutta hankkeella siis on. Uusiutuvat energialähteet ovat myös tarkastelun kohteena ja toteutuksessa tiukasti mukana. Luonnollisesti Viitasaaren kaupunki ja Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeessa alusta alkaen.

Wiilon ytimenä toimiva logistiikkakeskus palvelee alueen yrityksiä sisältäen siis tuotteiden kuljetusta, varastointia, jakelua ja tuotantoa koskevia tiloja sekä lisäarvopalveluita kuten kokoamis- ja pakkauspalveluita. Logistiikkakeskus vähentää alueen yritysten tarvetta rakentaa tai laajentaa omia tuotanto- ja varastotilojaan, joten ne voivat tehokkaammin panostaa ydinliiketoimintansa kehittämiseen ja kasvattamiseen. Logistiikkakeskukseen keskitetty tilankäyttö myös vähentää rakentamisen materiaalitarvetta ja maankäyttöä alueen yrityksiltä. Logistiikkakeskuksen sijoittuminen Viitasaarelle VT4:N ja KT77:n liikennevirtojen solmukohtaan optimoi myös kuljetusketjuja lyhemmiksi ja siten vähäpäästöisemmiksi. Palvelukeskukseen sijoittuu mm. raskaan kaluston huoltopalveluita sekä vihreämmän logistiikan mahdollistavat kaasu- ja vetytankkauspisteet sekä sähkölatauspisteet.

Logistiikkakeskuksen tarjoamat palvelut hyödyttävät monentyyppisiä yrityksiä laajalla alueella pohjoisessa Keski-Suomessa. Wiilo tuo alueelle uusia työpaikkoja välittömästi sekä välillisesti. Wiilo ja POKEn logistiikan opintolinja tukevat toisiaan työvoiman saatavuuden ja työpaikkojen tarjonnan muodossa.

Aikataulullisesti lopullista päätöstä toteutuksesta voidaan odottaa syksyn 2023 aikana, ja infran osalta rakennustyöt alkanevat samoin jo syksyllä 2023. Vaiheittaisen rakentamisen 1. vaihe valmistunee vuoden 2024 loppuun mennessä.

Ottakaa rohkeasti yhteyttä!

Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy

Sampo Siik

puh. 044 7488124