“Wiilo-keskus tulee palvelemaan laajasti etenkin pohjoisen Keski-Suomen yrityskenttää, mutta lisäksi se on myös kansallisesti erittäin merkittävä hanke”, sanoo Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Sampo Siik.
Ajatus logistiikkakeskuksen rakentamisesta on elänyt pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevalla Viitasaarella jo vuosien ajan. Suurin syy pohdintaan on ollut kaupungin liikenteellisesti keskeinen sijainti Valtatie 4:n ja Sinisenä tienä tunnetun kantatie 77:n risteyksessä. Paikallisista liikennevirroista tehdyt seurannat ovat osoittaneet selvästi, että logistisille palveluille olisi olemassa runsaasti potentiaalista kysyntää.
Logistiikkakeskuksen suunnittelu käynnistyi toden teolla pari vuotta sitten, kun Sampo Siik aloitti työnsä Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n johdossa. “Asian edistämisestä esitettiin minulle silloin toiveita, joten päätin laittaa asian saman tien vireille”, muistelee Siik. Alustavan hankesuunnittelun jälkeen työ eteni hankkeesta kiinnostuneiden toimijoiden kartoittamiseen ja aiesopimusten laatimiseen.
JFT-rahoitus merkittävässä roolissa
Sen jälkeen asiat ovat edenneet varsin nopealla tahdilla. Wiiloksi nimetyn logistiikkakeskuksenlinkki toiseen palveluun rakennustöiden suunnittelu käynnistyi jo kuluvan vuoden syksyllä. Lentävän lähdön hankkeen käynnistämiselle mahdollisti Keski-Suomen liiton elokuussa myöntämä yli kolmen miljoonan euron JTF-rahoitus. Kaupungin osuus hankerahoituksesta on 1,34 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 loppuun saakka kestävässä investointihankkeessa toteutetaan Wiilon maanrakennus- ja pintatyöt sekä yhdyskuntatekniikka. Infrarakentamiseen keskittyvän hankkeen rinnalla on kuitenkin tarkoitus käynnistää myös keskuksen ensimmäisen vaiheen tilarakentaminen jo vuoden 2024 loppupuolella.
EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (Just Transition Fund) kanavoi rahoitusta alueille, jotka kärsivät eniten meneillään olevasta energiasiirtymästä. Koska huomattava osa Keski-Suomen turvetuotannosta on painottunut alueen pohjoisosiin, on maakunnan JTF-rahoituksesta merkittävä osa kohdistettu Saarijärven-Viitasaaren seudulle. Myös alueen harva asutus on toiminut osaltaan perusteena rahoituksen suuntaamiselle. Wiilo-hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty seudun tuotannollisten pk- ja mikroyritysten kasvun ja toimintaedellytysen edistäminen, joka tukee osaltaan myös aluetalouden monipuolistumista. Keski-Suomessa toteutettavista JTF-hankkeista Wiilo on rahoitusvolyymiltaan kaikkein suurin.
Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen antaa tunnustusta Keski-Suomen liitolle JTF-rahoituksen järjestymisestä logistiikkakeskuksen perustamiseen. “Maakuntien liitoilla on ollut vähän erilaisia kriteeristöjä sen suhteen, millaisia hankkeita JTF:llä voi toteuttaa. Nostan hattua Keski-Suomen liitolle siitä, että rahoitusehdot taipuivat maakunnassamme tämäntyyppisen hankkeen toteutukseen”, kehuu Vuopionperä-Kovanen. Hän on hyvin tyytyväinen myös siihen, että Wiilo-hanke on edennyt kaupungin päätöksenteossa vahvassa myötätuulessa. “Hanketta on kannatettu päättäjien keskuudessa jopa poikkeuksellisen yksimielisesti”, hän sanoo.
Vuopionperä-Kovanen näkee, että edullisen sijainnin ohella Viitasaarelta löytyy toinenkin hyvä peruste modernin logistiikkakeskuksen rakentamiselle. Se on pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, joka tarjoaa logistiikka-alan tutkintokoulutusta juuri Viitasaarella. “Näen tässä erittäin tärkeänä mahdollisuutena sen, että voimme kytkeä tähän mukaan myös alan koulutuksen ja sen kehittämisen”, sanoo Vuopionperä-Kovanen.
Wiilon tavoitteena palvella seudun yrityksiä monipuolisesti
Wiilosta halutaan kehittää seudun yrityksiä monipuolisesti palveleva keskus. Valmistuessaan se tarjoaa etenkin kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille laajan kattauksen erilaisia tiloja ja palveluja. Lisäksi keskukseen rakennetaan myös tuotantotiloja paikallisten yritysten käyttöön. Keskuksen markkinoinnissa yhtenä kantavana ajatuksena on tarjota seudun yrityksille mahdollisuus omien varasto- ja logistiikkapalvelujen ulkoistamiseen. Tämä edistäisi merkittävästi teollisen toiminnan resurssitehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä sekä tukisi osaltaan myös yritysten oman ydinliiketoiminnan kehittämistä. “Ideana on, ettei kaikkien seudun yritysten tarvitsisi välttämättä rakentaa itse omia tilojaan. Monien yritysten kohdalla tämä lisäisi mahdollisuuksia panostaa enemmän oman tuotannollisen toiminnan vahvistamiseen”, sanoo Siik.
Wiilon toteutuksessa varaudutaan myös erilaisten tilojen kysynnässä ajan myötä tapahtuviin muutoksiin. Sen vuoksi keskuksen tilasuunnittelussa panostetaan muutosjoustavuuteen. Viitasaaren kaupungin teknisen toimialajohtajan Juho Tenhusen mukaan se voidaan toteuttaa hyödyntämällä modulaarista rakentamistapaa, jonka ansiosta keskuksen tuotanto- ja liiketilat ovat helposti muokattavissa vastaamaan vaihtuvia tarpeita. “Ainoastaan keskuksen tietyt tekniset ratkaisut rakennetaan keskitetysti pysyviin paikkoihin”, Tenhunen toteaa. Muutosjoustavuuden toteuttaminen asettaa keskuksen suunnittelulle omia haasteitaan. Rakennusten alustavissa luonnoksissa on suunniteltu tiloja pakettiautokoosta aina pisimpään rekkaan asti. “Käytännön tasolla se tarkoittaa todella monen erilaisen muuttujan huomioimista”, sanoo Tenhunen.
Vihreä siirtymä mukaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa
Tenhusen mukaan vihreän siirtymän tematiikka on otettu monin eri tavoin huomioon jo Wiilon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Esimerkiksi rakennusvaiheen hiilijalanjälkeä on kevennetty käyttämällä pohjatöissä eristekerroksena rakeistettua tuhkaa, jota Viitasaarella toimiva Yara Suomi Oy:n tehdas tuottaa lämpölaitosten sivuvirroista.Toinen merkittävä asia hankkeen hiilitaseen kannalta on rakennettavan alueen viereen luvitettu maanläjityspaikka, jonka ansiosta maanrakennusvaiheen ajosuoritteet saadaan minimoitua.
Valmistuvan logistiikkakeskuksen energiaratkaisut pohjautuvat luonnollisesti uusiutuviin tuotantomuotoihin. Wiilon yhtenä tärkeänä lämmönlähteenä toimii paikallisen ER-saha Oy:n sivuvirroista tuotettu kaukolämpö. Alueen yhteyteen rakennetaan myös aurinkoenergiapuisto lähiverkkoineen. Keskukseen on tulossa tarjolle myös monipuolinen valikoima raskaalle liikenteelle suunnattuja tankkaus- ja latauspalveluja. “Alustavasti on jo sovittu raskaiden ajoneuvojen sähkölatauspisteestä sekä kaasun ja vedyn tankkausasemista”, sanoo Siik. Keskuksen logistisissa toiminnoissa hyödynnetään uusimpia digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, jotka osaltaan edistävät kuljetusalan vihreää siirtymää.
Siikin mukaan Wiilo-hanke on herättänyt varsin paljon mielenkiintoa yrityskentällä sekä paikallisesti että myös laajemmin. Kuljetusalan toimijoiden ohella myös monet seutukunnan teollisuus- ja palvelusektorin yritykset ovat olleet kiinnostuneita uuden logistiikkakeskuksen tarjoamista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Aiesopimukset keskukseen sijoittumisesta on allekirjoitettu jo esimerkiksi logistiikkayhtiö Schenkerin sekä kiinteistö- ja rakennusalan konserni WasaGroup Oy:n kanssa. Paikallisista teollisista toimijoista aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet jo Kaskipuu Oy ja Pisla Oy. Yhteensä keskukseen kiinnostuksensa osoittaneita yrityksiä on Siikin mukaan yhteensä jo viitisenkymmentä.
Valmistuessaan Wiilo vahvistaa kokonaisvaltaisesti koko seutukunnan elinvoimaisuutta
Tulevaisuuden visiona on, että logistiikkakeskus houkuttelisi ympärilleen monipuolisesti erilaisia yrityksiä. Tämän toteutumiselle on olemassa hyvät edellytykset, sillä Wiilo sijoittuu jo aiemmin teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle. “Erittäin hyvä asia on myös se, että varsinaisen hankealueen ulkopuolelle jäi runsaasti teollisuustontteja hyödynnettäväksi alueen jatkokehittämisessä”, sanoo Siik.
Wiiloon sijoitetaan erilaisia ammattiautoilijoiden tarvitsemia palveluja ja sekä tauko- ja sosiaalitiloja. Siik kertoo yllättyneensä siitä, miten paljon kuljetusalan yrityksiltä ja alan ammattilaisilta on tullut toiveita aiheeseen liittyen. “Tällä hetkellä tilanne on edelleen se, että kuljettajat yöpyvät enimmäkseen P-paikoilla ilman asianmukaisia palveluja, hän kertoo.Siikin mukaan Wiilosta muodostuu täysin uudenlainen kuljetusalan palvelukeskittymä, jolla on iso merkitys myös kansallisesti. “Nelostiellä on niin iso merkitys Suomen tuonnille ja viennille, että etenkin tämänkaltaisessa liikenteen solmukohdassa ammattikuskien palveluiden on tärkeää olla kunnossa”, hän toteaa.
Vuopionperä-Kovanen näkee, että Wiilo vahvistaa valmistuessaan kokonaisvaltaisesti Viitasaaren ja koko seutukunnan elinvoimaisuutta. Hän odottaa hankkeen positiivisten heijastevaikutusten ulottuvan monille eri toimialoille, vaikka suorimmat hyödyt toki tulevatkin kohdistuvamaan logistiikka- ja teollisuusalojen yrityksiin. “On ihan selvää, että liikennevirtojen pysäyttäminen tukee myös meidän kivijalkayrityksiämme, sieltä tulee varmasti paljon positiivisia välillisiä vaikutuksia”, Vuopionperä-Kovanen toteaa.
Wiilo-hankkeen toteutus on Vuopionperä-Kovasen mukaan hyvin linjassa myös kaupungissa hiljattain tehtyihin strategisiin valintoihin, joissa kestävän elinvoiman kehittäminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2022 Viitasaari liittyi mukaan hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon. Parhaillaan kaupunki toimii isäntäkuntana Ympäristöministeriön rahoittamassa yhteishankkeessa, jossa Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan kahdeksalle kunnalle laaditaan ilmasto-ohjelmat.
Viitasaarella on havaittu, että positiivisen esimerkin voima vihreän siirtymän edistämisessä on todella suuri. “Kun isot toimijat lähtevät tekemään asioita uudella tavalla, niin se saa usein vauhtia myös pienempiin toimijoihin”, toteaa Siik. Myös kaupunginjohtaja on aistinut, että Wiilo-hanke on nostanut optimismia paikallisten yrittäjien keskuudessa. “Innostunutta keskustelua on ollut selvästi havaittavissa, ja se selvästi levinnyt monenkokoisiin yrityksiin ja useille eri toimialoille, sanoo Vuopionperä-Kovanen.
Kaupunginjohtaja toivoo, että Wiilosta muodostuu aikanaan rohkaiseva esimerkki myös muille kunnille. “Ei kuntien elinvoimainvestointien tarvitse olla aina niitä perinteisiä ratkaisuja, joissa rakennetaan joku yksittäinen toimitila. On tärkeää pohtia rohkeasti myös mahdollisuuksia toteuttaa tämänkaltaisia laajempia kokonaisuuksia”, painottaa Vuopionperä-Kovanen.
Vihreä siirtymä ja kunnat
Vihreän siirtymän edistäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Kuntaliiton artikkelisarjassa tuodaan esille käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnat edistävät omilla investoinneillaan ja kehittämishankkeillaan vihreää siirtymää ja millaisia rahoitusvälineitä on hyödynnetty. Sarjassa tutustutaan Pudasjärven kaupungin kehittämään prosessiin tuulivoimahankkeiden hallitun suunnittelun tueksi. Kyseessä on ollut hyvin tarvelähtöinen prosessi, jonka kautta halutaan varmistaa kaavoitettujen hankkeiden kaikin puolin kestävä pohja.
Viitasaarelle rakentuu oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen voimin uuden aikakauden resurssiviisas logistiikkakeskus Wiilo. Kaupungille tärkeän elinvoimainvestoinnin tavoitteena on edistää teollisen toiminnan resurssitehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä. Logistiikkakeskuksen toimintaa voidaan tulevaisuudessa kytkeä myös alan koulutukseen ja sen kehittämiseen. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF-rahasto) tähtää ilmastosiirtymän haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Suomessa JTF-rahaston tavoitteita rahoitetaan 14 alueellisen suunnitelman kautta.
Tämänvuotisen sarjan kolmas artikkeli käsittelee vihreän siirtymän myötä nousevia uusia työelämän osaamistarpeita sekä niiden tunnistamista sekä kuntaorganisaation sisällä että yleisemmin osana elinvoimatyötä. Näkökulma muuttuu kuntien kannalta entistä tärkeämmäksi tulevina vuosina julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun myötä.
Kuntaliiton aiemmin julkaistussa kahdessa artikkelisarjassa on esitelty Lappeenrannan, Porvoon ja Utajärven ratkaisuja ja toimia vihreän siirtymän edistämisessä sekä avattu suomalaisten alueiden näkymiä vihreään siirtymään liittyen neljässä maakunnassa; Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kirjoittaja: Mika Määttä. Määttä on ilmastonmuutokseen sekä kuntien ja alueiden kestävän kehityksen tematiikkaan perehtynyt asiantuntija.