Wiitaseudun Yrityspalvelu on SopValm Oy:n strateginen kumppani, joka mahdollistaa tilainvestoitien kautta yrityksen laajenemista ja kasvua.
SopValm Oy:n uudet hallitilat ovat komeasti käytössä. ”Tämä on osa laajentumisstrategiaa, automaatioiden kehittämisen jatkumoa” toteaa toimitusjohtaja Jari Puukilainen projektista. Vierellä nyökkäilee Sofia Stark, joka on SopValmin ja konsernin operatiivinen johtaja. Molemmat ovat erittäin tyytyväisiä sekä ratkaisuun että lopputulokseen: ”Itse kun on toiminut rakennuttajana niin on saanut mitä haluaa”, naurahtaa Puukilainen.
Kyseinen halliprojekti on Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) rahoittama ja Sopvalm Oy Vuokraa tilat. Yrityspalvelu on tehnyt yhteistyötä SopValmin kanssa aiemminkin, ja ollut tukemassa sekä SopValmin että sen nykyisen emoyhtiön Maarlan kasvua kiinteistöhankkeiden osalta aikaisemminkin: sekä 2006 valmistunut ns. vanha puoli että 2014 valmistunut uusi puoli ovat molemmat WYP:in rakennuttamia. Maarlan laajennus 2010 tehtiin WYP avulla, sittemmin tilat on lunastettu itselle sovitusti 2015. Tänä vuonna valmistunut halli on WYP:in rahoittama ja SopValmin rakennuttama.
Siltarahoitus-ratkaisut ovat Puukilaisen mielestä erittäin toimiva ratkaisu, kun kiinteistöjä saadaan rakennettua hallitusti ja yhtiö itse pystyy sijoittamaan toimintaansa. ”WYP on meille kumppani,joka mahdollistaa tilainvestoinnin kautta meidän laajenemisen”, Puukilainen kiittelee. ”Kylmään tilan investoiminen ei rahoituksellisesti niin helppoa, kun ei ole kivijalkaa, ja siksikin on tärkeää,että tässä on kumppani mukana.”
Puukilainen kertoo, kuinka alihankintamaailmassa pääomia on sitoutunut toimintaan paljon, ja toiminnassa vaaditaan myös puskuria. ”Nyt meillä on tilan puolesta siihen edellytykset, kun voidaan myös varastoida asiakkaan tuotteita.” Halli-investoinnin myötä yrityksessä saatiin sujuvuutta myös keräily- ja lähetystoimintaan.
Puukilaisen mielestä Viitasaarella on aidosti toimiva teollisuuskulttuuri ja WYP on keskeisessä roolissa teollisuuden sijoittumispalveluiden mahdollistajana. ”Mielestäni elinkeinoelämän osalta on tärkeää, että kaupungilla on oma yrityspalvelu, joka pystyy tekemään tilainvestointiratkaisuja.Viitasaarella on kykyä, näkemystä ja ymmärrystä pitää elinkeinoelämä vireänä, ja tästä ei hyödy pelkästään yritys vaan sillä on vaikutus koko alueen kehittymiseen.”
Puukilaisen mukaan SopValmin viereen rakentuva Wiilo Logistiikkakeskus on hyvä esimerkkialueen kehittämisestä ja sen potentiaalin tunnistamisesta. ”Ollaan logistisesti solmukohdassa, meillä on puuta kiveä ja vettä, on materiaaleja, on teollisuutta, on alan koulutusta ja hankkeita.”
Myös Sofialla on selvä mielipide Wiilosta: ”Ihan kaikki jotka (alueella) hyödyntäisivät jatkossa logistiikkakeskusta, hyötyisivät siitä. Se on valtava kasvumahdollisuus sekä paikallisille yritykselle että teollisuudelle.” Sofian mukaan yritykset investoivat tällä hetkellä niin paljon kuin pystyvät, tilanpuute on jatkuva huolenaihe, ja Wiilo mahdollistaa tätä kasvua. ”Se että saadaan logistisesti hoidettua nämä asiat, on mahtavaa.”
SopValm on tällä hetkellä kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Yrityksen kiinteä toimipiste on Viitasaarella, mutta ihmisiä on myös etätöissä ympäri Suomea. Sekä Puukilainen että Sofia ajavat taittavat päivittäin yli 100 km työmatkan päästääkseen Viitasaarelle töihin, mutta yrityksen sijoittuminen Viitasaarelle on silti heidän mukaansa erinomainen valinta. ”Pitää olla ehkä pikkusen mielenvikainen, että alueesta näkee sen koko vetovoiman, mutta onhan se kiva tulla töihin, kun Keiteleen pinta liplattaa ja aurinko paistaa puiden välistä” hän toteaa virnistäen. ”Lisäksi täällä on valtavasti niitä arjen iloja, joita tämä ympäristö tarjoaa, voi liikkua monipuolisesti, olla luonnossa tai vaikka kalastaa ja voida kaikin puolin hyvin tällaisessa ympäristössä”. Puukilaisen mukaan tätä kokonaisuutta pitäisi viestiä vahvemmin myös ulospäin. ”Meillä on paljon muutakin kuin mahtavat mahdollisuudet yritystoiminnalle ja teollisuudelle”.
Vaikka tilanne globaalisti ei olekaan tällä hetkellä ihanteellinen, Puukilainen näkee siinä myös mahdollisuuksia ja tarvetta uudelleenorganisoida toimintaa. ”Häiriöherkkyys on kasvanut maailmassa, ja vaihteluväli on muuttunut raaka-ainesaannissa, on muutoksia koroissa, sota ja niin edelleen. Kaikki kulminoituu lopulta siihen, miten tavara ja työt rullaa.”
